Post by Lady Secilia Fevre on Jan 20, 2022 11:09:37 GMT
Osa 1. Valmistautuminen
Ensimmäistä kertaa eläessäni linnassa kihisin kiukkua. Miksi juuri minä Deimos olisi voinut pyytää ketä tahansa muuta siihen hommaan. Eikä hallitsijamme olisi tarvinnut moiseen suostua eikä todellakaan Karman olisi kuulunut näyttää niin vahingoniloiselta. Saavuimme Gawainin kanssa kuninkaansaliin, kun hovipoika Topias meidät tuli tallilta noutamaan. Olisimme aloittaneet Teseron kanssa koulutreenin, mutta siihen tulee nyt vähän muutosta suunnitelmiin.
”Siirrän teidät molemmat veljeni pyynnöstä suojaamaan herttuatar Norita von Gondersia ja tämän kotiaan. Sir Gawain aloitat ritarien kouluttamisen ja koulutat herttuattarelle henkivartioston. Herttuatar on hyvin rikas, mutta eronnut väkivaltaisesta miehestään. Osa hänen entisen miehensä vartiostosta auttoi hänet pakoon ja nyt heidän koulutuksensa on tarkastettava ja autettava muutenkin alkuun uudessa elämässä. Lady Secilia lähtee mukaasi, ehkä hänestä on jotain hyötyä kouluttamisessa, mutta ainakin herttuattarelle”, kuningas Lyonell kertoi uutisiaan ja lopuksi vetäytyi Gawainin kanssa suuren pöydän ääreen todennäköisesti selvittämään matkareittiä. Karma puolestaan suuntasi minua kohden, niiasin nopeasti ja pakenin karkuun sillä nainen ei vielä puhutellut minua.
Hirmuinen puoli juoksuni päätyi huoneelleni ja pamautin oven niin kovaan kiinni, että Nadja viereisessä huoneessa rääkäisi. Meillä on niin hyvät välit naisen kanssa, ettemme enää koputtele toistemme huoneiden oviin vaan marssimme sisään. Tällä kertaa ovelta kuului varovainen koputus, mutta kun en vastannut oven saranat narisivat hiljaa ja niin Nadjan kuin Karmankin pää ilmestyi oviaukosta sisään.
”Mielestäni ylireagoit tähän tilanteeseen herttuatar voi olla jopa ihan mukava”, Karma kihersi avatessaan matka-arkkuni. Selkeä vihje tavarat kasaan ja menoksi. Karma kuitenkin nosteli kaikki vaatteet ulos ja selkeästi teki arviota mitkä asut ovat riittävän siistejä edustustehtäviin.
”Siis mitä nyt on tapahtunut Secilia lopeta saat minutkin hermostumaan tuolla ravaamisellasi ja lisäksi lattialankut kuluvat en kuuntele yhtäkään remonttia enää”, Nadja valitti ja alkoi osallistua tavaroitteni penkomiseen.
”Mutta eihän minulla ole kuin yksi suht säädyllinen mekko. En varmaan voi laittaa orjattaren pukua, jonka vaatturi Walther valmisti Latvian tanssiaisiin?”, esitin varovaisen kysymyksen. Molemmat naiset lopettivat arkkuni penkomisen ja naurahtivat yhteen äänen, etten todellakaan. Ruskea mekkoni, jota joskus harvoin käytän myös linnalla, ja lady luokissa kelpaa kuulemma arkimekoksi ja mukavaksi matkustus asuksi. Nyrpistin nokkani kuullessani mukavan samassa lauseessa mekkojen kanssa.
”Karma tiedät hyvin, kuinka vihaan mekkoja, paitsi kesällä tuo on mukavan viileä”, irvistin naiselle joka vihaa mekkoja varmasti minua enemmän.
”Kuule jos minäkin olen niihin kapistuksiin itseni sujauttanut ja sopeutunut, niin on korkea aika sinunkin. Muista että lähdet nyt ensimmäiselle viralliselle edustusmatkallesi vaikkakin olet Arkalan puolella vieraillutkin jokusen kerran. Sinun on oltava edustava ja sen vuoksi me menemme nyt Waltherin puheille”, Karma ilmoitti ja nousi päättäväisesti arkkuni äärestä.
Kipuaminen yhteen linnan torneista ei varsinaisesti ollut raskasta, mutta aihe mitä sinne menimme toimittamaan, sai askeleihin paljon lisäpainoa. Vaatturin huoneesta kuului iloista rallattelua, kun Karma koputti oveen. Mielestäni hänen tulisi harjoitella sirompaa koputustapaa ja olin varma, että Nadja oli koputtaja aikaisemmin minun oveni takana.
”Hyvää huomenta Walther”, Karma suorastaan säteili ja sai koristeelliseen puseroon pukeutuneen aavistuksen tynnyriä muistuttavan miehen pyörähtämään kannoillaan ja aloittamaan hirmuisen lirkuttelun. Kuuntelimme Nadjan kanssa Karman ja Waltherin sanan vaihtoa ja Walther kutsui apulaisensa esittäytymään. Ehkä juuri 16 kesäiset tytöt Olivie ja Hannah niiasivat kauniisti Karmalle ja sen jälkeen meille. Karman mulkaisu minua kohtaan sai minut vastaamaan niiaukseen koukistamalla aavistuksen polvia ja nyökkäämällä rauhallisesti.
Karma antoi koko ajan ohjeita, kun Walther otti mittoja ja tytöt alkoivat jo leikata kankaita mitä Walther ja Karma valitsivat yhdessä. Näin Nadjan hipeltävän muutamia pitsejä, mutta nainen palasi luokseni, kun sain katsekontaktin. Katseeni kertoi, että haastan Nadjan kaksintaisteluun, mikäli Walther saa päähänsä tunkea pitsiä mekkoon. Oletin että saan yhden mekon. No yksi uusi mittatilaus mekko ja sen jälkeen alkoikin varsinainen showtime. Olivie puki päälleni, jos jonkin laisia mekkoja, puseroita, housuja, takkeja, viittoja tehden samalla nuppineuloilla tarvittavia muutoksia. Hannah ompeli täyttä häkää muutoksia vaate vaatteelta.
En tiedä missä välissä Karma oli käskenyt Nadjaa noutamaan arkkuni huoneestani ja nyt nainen saapui kahden palvelusväen pojan kanssa tyhjän arkun kanssa yläkertaan. Asia jäi vaivaamaan, mutta eikö olisi ollut helpompi kantaa vaatteet sylissä alas ja pakata alhaalla vasta arkkuun. Uskomatonta kyllä mutta Waltherilla ei mennyt kauankaan, kun arkku oli jo täynnä ja päällimmäisenä oli uusi mittojen mukaan valmistettu silkkisen pehmeästä materiaalista valmistettu iltapuku. Walther suihkautti vielä arkkuun jotain hajustetta ja totesi, nyt vaatteet eivät ala haista matkan aikana. Ruskea mekkoni sai hieman ehostusta, sillä Waltherin mukaan ei noin yksinkertaisessa mekossa voi pestä kuin tiskejä. No hieman kultanauhaa ja muutamia nappeja ja sekin mekko oli kuin uusi. Pari lakeijaa saapui noutamaan arkkuni ja vei sen edeltä jo huoneeseeni, jossa pakkaan sen loppuun.
”Niin voisitko jo kertoa mitä pahaa olen tehnyt, että lähetätte minut pois”, anelin valaistusta Karmalta, joka kiskoi beigeä nahkaista korsettiani ruskean mekon päälle.
”Voi et mitään. Luuletko että Lyonell lähettäisi huonosti käyttäytyvän henkilön edustamaan linnaa. Olet ollut poikkeuksellisen tasainen ja itseasiassa reaktiosi sai minut huvittumaan. Olet yhä tulinen ja oikukas oma itsesi, mutta Secilia ei se niin kamalaa ole joudut vain hieman seurustelemaan Herttuattarelle ja auttamaan hänet erosta ylitse. Kerro vaikka kokemuksistasi orjalaivalla”, Karma ähisi kiskoessaan korsetin nyörejä.
”En tiedä muistatko, mutta olen syntynyt orjalaivassa en elänyt siellä, kasvoin vasalli Henrikin hovissa”, irvistelin sillä korsettia ei koskaan pitäisi kiskoa ritarin voimilla, vaikka ritari olisikin nainen.
”Aivan niin Henrik on herttuatar Norita on Henrikin siskon tytär, joten teillähän on paljon yhteistä oikein hyvä”, Karma iloitsi pusertaessaan viimeisetkin löysät korsetistani pois. Mekon alle vedin villaiset alushousut ja harteilleni asettelin paksun matkaviitan karvakauluksella, jonka vaatturi toi huoneeseeni.
”Hei en pysty mitenkään ratsastamaan, kun korsetti on näin kireä”, tokaisin.
”Ei sinun tarvitsekaan matkustatte vaunuilla, se on paljon mukavampaa”, Karma totesi virnistäen koska itsekin mieluummin ratsastaisi.
Varsinainen ihmetys odotti, kun lähdimme lakeijoiden lähdettyä kävelemään kohti linnan pihaa. Kolmestaan Karma kärkenä, mutta tämä luikahtikin ovelasti linnan ovella Lyonelin viereen ja Gawain asteli viereeni. Gawain sanoi Nadjalle hyvästit ja että Lyonell kertoo kuka ottaa hänen koulutuksen vastuulleen siksi aikaa, kun hän on muissa tehtävissä. Sen sanottuaan Gawain kääntyi kuninkaan puoleen ja kumarsi.
”Olen ymmärtänyt tehtävämme ja suoritamme sen kaiken osaamisemme rajoissa. Emme tuota teille pettymystä”, Gawainin sanat kumisivat korkeassa holvikatossa. Lyonell nyökkäsi jopa hymyillen ja Karma suorastaan säteili vahingon iloa. Ilmeestäni voi päätellä, ettei minulla ollut pisaraakaan tietoa mihin olimme matkalla. Ja mikähän se meidän todellinen tehtävämme sitten onkaan.
Vaunujen eteen oli valjastettu kaksi uutta työhevosta, joten matka ei tule taittumaan kovinkaan nopeasti, mutta ainakin varmasti. Olin muutaman kerran tehnyt töitä noiden voimapesien kanssa, mutten vieläkään muista niiden kaikkien nimiä. Ihmettelin kun vaunujen perässä oli vain Tesero kiinnitettynä, mutta ei Gawainille ratsua. Na vaunuihin noustessa Gawain kuiskasi, ”Saan matkalta ratsun itselleni omani on jo liian vanha ja Fiametta on liian pieni”.
”Mikset ratsasta Teserolla voisin hyvin ratsastaa Fiamettalla”, vastasin istuessani samenttiselle istuimelle.
”Sanotaanko näin Fiametta ei ole ehkä parhain ratsu näyttäviin paraateihin ja puutarhakävelyihin. Lisäksi sen leveässä selässä ei varmaan mikään naistensatula olisi pysynyt paikoillaan”, Gawain vastasi istuessaan selkä menosuuntaan vastapäätä minua. Järkytykseni oli suuri ja vasta Gawainin saappaan kärjen tökkäisy sai minut havahtumaan ja vilkuttamaan saatto komitealle. Minulla on reilusti aikaa kiskoa miehestä kaikki tieto irti tehtävästä ja miksi muka ratsastaisin naisten satulalla välttelin sitä jopa lady luokissa vaikka se olikin pakollinen varuste niihin kekkereihin.