|
Post by Lyonell on Apr 24, 2021 10:33:21 GMT
𝔊𝔯𝔲𝔩𝔩𝔞 ℭ𝔬𝔪𝔲𝔫 "Grulla" ✧ Varustekaappi ✧ Oppipoika ⤞ Topaz ✧ Ritari ⤞ Daelwyn |
|
|
|
|
Post by Lady Topaz on May 22, 2021 11:30:08 GMT
Herra GrullaLUKU 1Spanish-norman, ihana rotu. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt saamastani nimikko hevosesta ─ Grullasta. Orin hopeisen kirjava karvapeite ja paksu kiharalle kiertyvä harja sai minut rakastumaan oitis. Grulla oli juuri saapunut haan portille toivottamaan minut tervetulleeksi, sen tummat silmät tuntuivat arvioivan minua aivan yhtä paljon, kuin minun tätä. Oria tarkemmin tutkiessani huomasin, miten sen rinnuksilla oli havaittavissa useampia pieniä arpia. Mustankimon nenäpiitä pitkin kulki vekki jos toinenkin. “Mahdat olla hieman rajumpaa kastia?” totesin orille, joka laski päätään lähemmäs minua, kaula upeasti kaartuen. “En minä olisi sitä tallin helpointa halunnutkaan.” totesin nelijalkaiselle hiljaa. Ori kääntyisi pian 17 vuotiaaksi, se oli oikein mainio ikä, tällä hevosella olisi minulle varmasti paljon opetettavaa.
En saanut hymyä huuliltani, kun rapsuttelin Grullaa. Lopulta minun oli kuitenkin määrä lähteä siivoamaan orin karsina. Talleilla oli muutamia henkilöitä, joita tervehdin ohimennen. Huomioni puoleensa veti kuitenkin toinen kaksikko vain muutama karsina kauempana. Upea mustanvoikko ori ─ selvästi myös spanish-norman ja tätä hoitava nainen. Vaaleansiniset hiukset, kaunispiirteiset kasvot ja hyvin äänetön tapa liikkua. “Hei, tulin tänään ja ajattelin esittäytyä.” sanoin naiselle ja tämä nosti katseensa. “Topaz” sanoin pirteästi ja ojensin käteni tervehtiäkseni. Naisen elekieli oli varovainen, mutta tämä tarttui käteeni kuitenkin empimättä ja esitteli itsensä Seciliaksi. Kaunis, hän näytti hyvinkin sen nimiseltä.
Vaihdoimme muutaman sanan vielä tuon jälkeen, kunnes palasin viimeistelemään Grullan karsinan. En halunnut jättää huonoa ensivaikutelmaa tekemästäni työstä. Kikkare kerrallaan karsina tuli puhtaaksi, saatoimpa vielä hakea liinan ja pyyhkäistä tahriutuneet seinämät puhtaaksi. Täällä pärjäsi selvästi vain kovalla työllä, se oli tullut jo selväksi kaiken näkemäni perusteella. En kavahtanut ajatusta, kunhan kävin tulevaa läpi mielessäni. Tulisiko minulla olemaan täällä helppoa, mukavaa kenties? Grulla oli miellyttävä, toki en vielä hetkeen pääsisi ratsastamaan sillä, joten en osannut sanoa oliko tämä kenties jokin testi. Oliko Grulla sittenkin se karmein kaksisarvinen pässi, joka veisi minua ympäriinsä. Haluttiinko kustannuksellani kenties hieman pilailla ja varmistaa etten olisi liian itsevarma. Mahdollisesti osoittaa etten ollut ketään parempi taustasta huolimatta? Toivoin syvästi että olin ainoa, joka moista pohti. En tietysti uskonut olevani kenenkään yläpuolella, olin untuvikko. Täällä arvojärjestys meni lähinnä kokemuksen ja taitojen perusteella ─ mikä oli virkistävää vaihtelua.
Grulla tuli vielä kiittämään minua haansa portille, nyt sillä oli puhdas karsina johon palata päivän päätteeksi. Kampasin vielä kevyesti orin harjasta, jotteivat siihen ilmestyneet pienet kerät pääsisi takkuuntumaan liikaa. Päivä oli kirkastunut huomattavasti, ei enää synkkiä sadepilviä tai kovaa viimaa. Linnan pihan istutukset levittivät koko alueelle huumaavan kauniin tuoksun. Halasin oria kevyesti ja kuiskasin tälle mahdollisimman hiljaa tervehdykseni ja toiveeni tulevaa koulutusta ajatellen. Grulla nyökkäsi kerran hyväksyen.
|
|